Nimittäin tänään tuli tieto, että Rakennustyö Ko-Ti Oy on asetettu konkurssiin. Kohtalotovereita tässä tilanteessa riittää ja kaikilla meillä on edessämme koko loppuprojektin haltuunotto. Pesänhoitaja sanoo viestissään, ettei konkurssipesä ota hoitaakseen Ko-Ti Oy:n rakennuttaja- tai muita sopimuksia eikä täten jatka keskeneräisiä työkohteita ja että tilaajalla on oikeus sopia töiden jatkamisesta suoraan (ali)urakoitsijoiden kanssa. Yhteistyö Ko-Ti Oy:n kanssa päättyy siis tähän. Hauskaa oli niin kauan kuin sitä kesti...
Seuraavaksi käymme selvittelemässä timpurien ja muurareiden kanssa töiden jatkamisesta. Ilmeisesti Ko-Ti on heillekin palkkoja pystyssä, mutta katsotaan miten hommat saadaan sovittua. Mielelläänhän tässä jatkaisi heidän kanssa työskentelyä, kun tähän asti ollaan kuitenkin jo päästy. Ko-Ti Oy:n omaisuutta ei työmaalla liiemmin enää ole, työporukoilla kun on käytössä omat välineet. Työmaan haltuunotto pitäisi siis olla näiltä osin selvä.
Onni onnettomuudessa tässä on se, että talo on kuitenkin jo näin pitkällä. Autokatoksen ja talon yhden seinän tiiliverhousta ja sisääntulokatoksen vesikatetta lukuunottamatta sisätyöt ovat enää käytännössä jäljellä. Jää mietittäväksi pitääkö tässä ottaa itselle hoidettavaksi enemmän sisätöitä kuin alunperin oli tarkoitus. Positiivista tässä on myös se, että maksuaikataulu vastasi aika hyvin todellisuutta, joten emme ole maksaneet ennakkoa kovinkaan paljoa. Toki monia pienempiä työvaiheita vielä puuttuu, joita ei ole maksuaikatauluun erikseen eritelty vaan ne on leivottu mukaan isompiin työvaiheisiin. Osittain nämä varmasti koituvat meidän tappioksemme.
Näin jälkikäteen ajateltuna hieman pystyi jo pari viikkoa sitten haistamaan palaneen käryä, kun viesteihin vastailu tyssäsi käytännössä kokonaan ja tilauksia ei hoidettu. Myöskään tarjouksia lisätilauksista ei tehty, joten silloin on pakko olla jotain todella pahasti pielessä...
