Kodinkonepaketista

Sopimuksen mukana meille tuli AEG:n rosteripintainen kodinkonepaketti, joka sisältää jääkaapin ja pakastimen, integroidun uunin ja induktiotason sekä astianpesukoneen. Aloin vasta hiljattain katselemaan sopimuksessa olevien koneiden ominaisuuksia ja nehän ovat (tietysti) malliston edullisimmasta päästä. Astetta paremmat koneet olisivat maksaneet mielestäni kohtuuttomasti, joten jätimme sitten koko AEG-paketin pois eli kodinkoneet jäivät itse hankittavaksemme. Lisäksi päätimme jättää nykyisen (suhteellisen uuden) astianpesukoneen käyttöömme eli se pitää sitten muuttoa tehdessä muistaa ottaa mukaan myös.

Pyysin kyllä Puustellin kautta tarjouksen integroidusta mikroaaltouunista, jonka hinta näyttäisi yllätyksekseni suhteellisen kilpailukykyiseltä verrattuna mihinkään suomalaiseen verkko-tai kivijalkakauppaan. Toki pakettialennuksilla saanee eroa pienennettyä, mutta täytyy palata näihin ostoksiin joskus lähempänä muuttopäivää. Tosin täytyy kyllä sanoa, että ostin jo induktiolieden (saman mallin kuin alkuperäisessä paketissa) varastoon, kun sattui niin hyvä tarjous eteen.. :)

Kiintokalusteiden suunnittelu

Meidät kutsuttiin kalustesuunnittelupalaveriin maaliskuussa Puustellin tiloihin, jotka ovat kätevästi samassa paikassa kuin Ko-din toimistokin. Ensimmäisessä palaverissa saimme käytyä reilussa parissa tunnissa wc:eiden, kodinhoitohuoneen, eteisen sekä alustavasti myös keittiön kalusteet läpi. Keittiö tarvitsi ihan dedikoidun palaverin hieman myöhemmin ja muutoksia tehtiin sen jälkeenkin vielä sähköpostin välityksellä. Paikoin muutosten hintavaikutuksia piti hieman odotella, mutta onneksi tällä nyt ei niin kiire ollut.

Keittiö oli kyllä kaikista haastellisin osakokonaisuus; muut kalusteet saatiin hiottua kohdilleen hyvin nopeasti, mutta keittiötä ei. Vaikean prosessista teki muun muassa se seikka, että keittiö oli U:n muotoinen ja lisäksi siinä oli niemeke (kuulemma tarkoittaa samaa kuin saareke sillä erotuksella, että saareke on irrallaan muista keittiökalusteista, niemeke taas ei). Täten kulmia oli maksimimäärä eli kolme. Yritimme keksiä miten kulmien määrä saataisiin järkevästi minimoitua, koska niiden hyötykäyttö on tunnetusti vaikeaa. Yhdelle kulmakaapille löytää kyllä hyvin käyttöä, mutta entäs kolmelle...?

Piirrätimme Puustellin edustajalla monia eri variaatioita, mutta ottaen huomioon ikkunoiden ja vesipisteiden paikat ja yleensäkin kalusteiden dimensiot päädyimme lopulta lähtöpisteeseen eli kolmeen kulmaan. Yläkaappien osalta kulmat saatiin silti eliminoitua, joten jotain positiivista sentään.. :) Noh, eiköhän kaikille kulmakaapeille toivottavasti joku käyttötarkoitus lopulta keksitä. Yksi seinä muutettiin siten, että siihen tuli kylmäkoneiden vierelle uunikaappi (integroitu mikro ja uuni) ja loputkin seinästä muutettiin kaapeiksi ilman tasoa. Lisäksi laatikostoja lisättiin verrattuna alkuperäiseen suunnitelmaan. Laatikostoja ei kuulemma ole koskaan liikaa ja onhan ne hyödynnettävissä moneen eri tarkoitukseen paremmin kuin syvät alakaapit. Yläkaapit sijoitettiin vain kaappiseinämän vastakkaiselle seinustalle jättäen keskimmäinen seinä täysin ilman ala -ja yläkaappeja (pl. kulmakaapit).

Värien osalta oli alusta asti selvää, että pääväri olisi valkoinen, ovet olisivat pääsääntöisesti korkeakiiltoista valkoista ja tehostevärinä olisi musta. Kaappiseinämä päätettiin muuttaa kuitenkin kokonaan mustaksi, jotta keittiöön tulisi värien puolesta hyvä kontrasti. Tason väriä vaihdettiin pariin otteeseen, mutta ainakin tällä hetkellä se on suunniteltu valkoiseksi mustalla reunanauhalla. Nauhan ohella musta antrasiittiallas ja induktiotaso tuovat lisää ryhtiä ja kontrastia muuten valkoiseen yleisilmeeseen.

Yläkaapit tulevat ilman vetimiä ja avaaminen tapahtuu kaapin pohjalevyn ja oven välisestä raosta. Muihin kaappeihin ja laatikostoihin tulevat vetimet normaalisti. Alla pari luonnoskuvaa tulevasta keittiöstämme. Eiköhän siitä lopulta nyt tullut tyylikäs ja toimiva kokonaisuus meidän tarpeisiimme.

Luonnoskuva keittiöstä, yleiskuva

Luonnoskuva keittiöstä, kaappiseinämä kodinkoneineen

Lämmitysmuodon valintaperusteet

Lämmitysmuodoksi valitsimme kaukolämmön, koska sellainen mahdollisuus alueella on ja putket kulkevat ihan tontin vierestä. Toinen vaihtoehto olisi ollut maalämpö, joita alueella on n. 40% taloista. Suunnilleen puolet on valinnut kaukolämmön ja pellettikattiloita yms. on muutama. Pelletti- ym. takkaratkaisut jätin suoraan vaihtoehtojen ulkopuolelle; haluan mahdollisimman huolettoman lämmitysmuodon. Seuraavassa kootusti perustelut, miksi päädyimme lopulta siis kaukolämpöön:

1. Huoleton
2. Toimintavarma; jakeluverkossa on erittäin harvoin pitkiä katkoksia
3. Kilpailukykyinen investointihinta
4. Matalat huoltokustannukset verrattuna esim. maalämpöön
5. Lämmönvaihdin hoitaa myös lämpimän käyttöveden tuotannon eli erillistä lämminvesivaraajaa ei tarvita
6. Ei tarvitse kireimpinäkään pakkasaamuina lämmitellä takkaa
7. Tarastenjärvelle valmistuu uusi jätteenpolttolaitos vuonna 2016, minkä pitäisi vähentää oleellisesti kaukolämmön hinnannousupaineita. Kaukolämpö tuotetaan täällä vielä toistaiseksi pääsääntöisesti tuontimaakaasulla.

Netistä löytyy monia energialaskureita (esim. pistoke.fi) ja kaikissa voittaja on joko maa- tai kaukolämpö riippuen tarkasteluvälistä. Kun kaikki investointi-, huolto- ja oheiskustannukset otetaan huomioon, on kaukolämpö meidän tapauksessamme edullisin vaihtoehto n. viidentoista vuoden ajan, jonka jälkeen maalämpö kiilaa ohi. Tämä kuitenkin sillä edellytyksellä, että lämpöpumppulaitteistoon ei tarvita missään vaiheessa ylläpitohuoltoa suurempaa remonttia. Tiedossamme on kuitenkin tapaus, että viitisen vuotta vanhaan maalämpöpumppuun on ehditty vaihtaan kompressori jo kaksi kertaa, joten pidän viidentoista vuoden ongelmatonta ajanjaksoa käytännössä mahdottomana. Tässä valossa kaukolämpövaihtoehto tuntuu entistä paremmalta.

Eikä kannata myöskään unohtaa, että kustannuksia tulee lisäksi suuremmista lainan koroista hankintahinnan erotuksen osalta. Niistäkin kertyy jonkinmoinen summa kun laskee lisääntyneet korkokustannukset koko laina-ajalta. Lisääntyneet kustannukset voivat nykyiselläkin suhteellisen alhaisella korkotasolla (ja kohtuullisen kokoisella asuntolainalla) olla äkkiä jopa puolet hankintahintojen erotuksesta, vaikka maksuaikaa ei edes pidentäisi. Tämäkin puhuu selkeästi kaukolämmön puolesta.

Absoluuttisesti parasta ratkaisuahan tässä ei voi millään tehdä kokonaiskustannuksia ennakoiden, mutta toisaalta olen myös valmis maksamaan käytön helppoudesta sekä käyttövarmuudesta. Vesikiertoinen lattialämmitys antaa myös mahdollisuuden siirtyä tulevaisuudessa esimerkiksi juuri maalämpöön.